| Julkaisu | Numero | Otsikko | Aineisto | Ingressi |
| Tekniikan Maailma | 4/2006 | Signaaleja lumen alta | teksti ss. 120 - 123, 7 kuvaa | Lumipiippari eli vyöryhälytin on ehdottoman tärkeä varuste kaikille vyöryriskialueille liikkuville. Sen käyttöön on syytä perehtyä perusteellisesti etukäteen, sillä tositilanteessa ei ole aikaa käyttöohjeiden lukemiseen. Lumeen hautautunut ystävä on löydettävä pikaisesti. |
| Juoksija | 2/2005 | Vauhtia ja eläinrakkautta | 3 kuvaa | - |
| Iltalehti Areena | 5/2004 | Keulakuvien toisenlainen työkeikka | 3 kuvaa | - |
| Iltalehti Areena | 2/2004 | Kalle lomaili toipuen | 3 kuvaa | - |
| Iltalehti Areena | 1/2004 | Mullistuksia mutkamäessä | 4 kuvaa | - |
| Men’s Health | 1/2000 | Maailman parasta hiihtoa | teksti ss. 113 - 114 | Helikopterihiihto Kanadan Kalliovuorilla on monen hiihtäjän suurin unelma ja kenties parasta, mitä voi kokea sukset jalassa. |
| Seura | 32/1998 | Kohti Cap Hornia | teksti s. 87, 1 kuva | - |
| Seura | 13/1998 | Islanti vei sydämeni | 7 kuva | - |
| Latu ja Polku | 1/1998 | Maastohiihtoa alamäkeen | teksti s. 87 | - |
| Matkailu | 4/1997 | Honton pieksäjät | teksti s. 20, 3 kuvaa | Rodeomelontakilpailuissa meloja kieppuu stopparissa puolisen minuuttia kerrallaan pyrkien tekemään määräajassa mahdollisimman näyttäviä melontatemppuja. Tuomarit arvostelevat melojien suorittamia liikkeitä. |
| Skimbaaja | 4/1997 | Rodeo Neitikoskella | teksti, 1 kuva | - |
| Skimbaaja | 3/1997 | Melontaa Keilaniemessä | teksti, 1 kuva | - |
| Skimbaaja | 3/1997 | Tellumestaruudet jaettiin Sallassa | teksti, 1 kuva | - |
| Skimbaaja | 2/1997 | Off-Piste telemark ja tunturihiihto | teksti ss. 44 - 47, 11 kuva | Monien mielestä telemark-hiihdon sielu on kaukana hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Hiihtohissejä voidaan käyttää hyväksi, mutta on niitäkin, jotka eivät hyväksy mitään hiihtokeskuksiin viittaavaakaan. Lajille ominainen liikkumisen vapaus – helppous mennä minne itse haluaa – toteutuu nimenomaan rinteiden ulkopuolella. Hiihtotekniikka täytyy vain mukauttaa vallitseviin olosuhteisiin. |
| Matkailu | 2/1997 | Seikkailija haastaa itsensä | teksti s. 30 - 31, 3 kuvaa | Seikkailulajien suosio on viime aikoina kasvanut voimakkaasti. Keinotekoiseen ympäristöön ja pinnallisuuteen kyllästynyt tamppaaja hakeutuu luonnonolosuhteiden armoille. Aidossa ympäristössä hän kohtaa selviytymispelin, jossa palkintona on itsetuntemuksen ja itseluottamuksen lisääntyminen. |
| Matkailu | 1/1997 | Telemark – kaikien hiihtolajien äiti | teksti s. 4 - 7, 3 kuvaa | Hiihtourheilulajien juuret ovat Etelä-Norjassa, missä suksia alettiin käyttää ja kehittää hauskanpito- ja kisailutarkoituksiin. Hiihtoharrastus levisi ja muuttui, aikojen saatossa muun muassa mäkihyppy sekä alppi- ja maastohiihto kehittyivät. Lopulta alkuperäinen hiihtotapa – telemark – keksittiin uudelleen. |
| Skimbaaja | 1/1997 | Veikka Gustafsson, seikkailija ja vuorikiipeilijä | teksti ss. 64 - 71 | ”Elämäsi tilaisuus”, sanoi Leif Ström Suomen Alppikerhon varapuheenjohtajalle Veikka Gustafssonille vuoden 1992 joulukuussa. Alppikerholle oli tullut postia Uudesta-Seelannista. Joskus vanhempien ja viisaampien neuvoja kannattaa kuunnella… ja sen Veikka ymmärsi. |
| Skimbaaja | 1/1997 | Telemarkia vauhdikkaasti rinteessä | teksti ss. 72 – 76, 17 kuvaa | Kun hallitset edellisissä lehdissä (6/96; 7/96) esittelemämme telemarkin perusteet, tekee mielesi etsiä lisää haasteita. Sinun on aika lisätä vauhtia, siirtyä jyrkemmille ja vaihtelevimmille rinteille. Telemark muuttuu kauniista luisuvista käännöksistä vähitellen vauhdikkaaksi ja urheilulliseksi hiihdoksi. |
| Skimbaaja | 7/1996 | Skimbaajan telemark-koulu | teksti ss. 68 – 71, 11 kuvaa | Kun kokeilet ensimmäistä kertaa telemark -välineitä, ota rauhallisesti ja muistele vaikka maastohiihtoa – välineethän ovat samantapaiset. Jos hissi on lähellä, niin nouse vain rohkeasti mäkeen. Eron alppihiihtovälineisiin huomaat heti. Mutta ei huolta, sillä tässä tulevat ajo-ohjeet. |
| Skimbaaja | 7/1996 | Tekijä Suomi-Slalomin takana | teksti ss. 64 – 71, 5 kuvaa | Camilla Hackman (nyk. Hackman-Toikka) tunnetaan parhaiten nopeuslaskijana. Mutta moniko tietää, että samainen Camilla pyörittää koko kansan laskettelutapahtumaa Suomi-Slalomia. Skimbaaja tavoitti menevän monomimmin kauden ensimmäisistä Suomi-Slalom kisoista Rukan avajaisten pyörteissä. |
| Skimbaaja | 3/1996 | Ahory miehen iässä | teksti ss. 32 – 37 | Vuonna 1928 Salpausselän kisoissa Erkki Penttilä voitti mestaruudet sekä 20 että 50 kilometrin hiihtomatkoilla. Kisassa karsittiin St. Moritzin olympialaisiin lähtijöitä. Nuorta sankaria ei kuitenkaan valittu joukkueeseen, joten mies pakkasi laukkunsa ja matkusti Kanadaan. Palatessaan vuonna 1933 hänellä oli tuliaisinaan uusi hiihtolaji – mutkamäenlasku. Yli kuusi vuosikymmentä myöhemmin lajia vie eteenpäin kuluvana keväänä 30 vuotta täyttävä Alppihiihdonopettajat r.y. – tuttavallisemmin ”Ahory”. |
| Skimbaaja | 3/1995 | 30 vuotta suksilla Lapissa | teksti ss. 24 – 27, 2 kuvaa | Matkailuliitto tarjosi eräänä helmikuisena päivänä tasan 30 vuotta sitten eräälle vääksyläiselle nuorelle miehelle töitä pohjoisesta. Silloinen nuorimies Aimo ”Amppa” Heinonen oli juuri haaveillut pääsevänsä Lappiin hiihto-oppaaksi. Amppa pakkasi oitis suksensa ja lähti ajelemaan kohti Länsi-Lappia. Vappuna Amppa ja ystävät viettivät hiihtokoulu Pallaksen Pöllöjen 30-vuotisjuhlia Pallaksella. |
| Julkaisu | Numero | Otsikko | Aineisto | Ingressi |
| Erä | 5/2006 | Vaeltajan kameralaukut | teksti ss. 95 – 102, 12 kuvaa | Useimmille luonnossa kulkijoille juolahtaa jossain vaiheessa mieleen valokuvaaminen. Satunnaisesta näppäilystä alkanut kipinä voi roihahtaa jopa intohimoksi, jolloin on kuvattava aina ja kaikkialla. Pian kalliin ja kasvavan kaluston kuljettamiseen tarvitaan myös kunnolliset kantolaitteet. |
| Erä | 2/2005 | Alkuvoimainen Itä-Afrikka | teksti ss. 44 – 50, 9 kuvaa | Pohjois-Tansaniassa Itä-Afrikan ylängöllä laiduntaa ja saalistaa satoja tuhansia villieläimiä. Alue on yksi harvoista maapallolla yhä kukoistavista luomakunnan kruununjalokivistä. Meille seutu näyttäytyi väkevänä ja alkuvoimaisena kuin timantti. |
| Erä | 2/2005 | Nousu taivassaarelle | teksti ss. 51 – 54, 5 kuvaa | Lumihuippuisen, 5895 metriä korkean Kilimanjaron huipulle kiipeämistä yrittää vuosittain satoja ihmisiä. Osa onnistuu ja suurin osa epäonnistuu. Villieläinsafarin päätteeksi mekin lähdimme kokeilemaan sopeutumista vähähappiseen ympäristöön. |
| Erä | 2/2005 | Luonnontutkimuksen juurilla | teksti ss. 55 – 59, 8 kuvaa | Serengetin kansallispuisto on nykyaikaisen luonnontutkimuksen kehto. Jo 1950-luvulta lähtien alueella on tutkittu savannien ekologiaa, kuten ravintokasvien merkitystä koko ekosysteemille. |
| Erä | 1/2005 | Hiihto ennen ja nyt | teksti ss. 44 – 48, 4 kuvaa | Ilman tarkennuksia ei nykyisin ole enää itsestään selvää, mistä on kysymys hiihdosta puhuttaessa. Meillä se tarkoittaa lähinnä maastohiihtoa, mutta Keski-Euroopassa rinteissä laskemista ja pujottelua. Loimme silmäyksen hiihtolajien kehitykseen. |
| Erä | 1/2005 | Nykyaikainen maastohiihto | teksti ss. 48 – 52, 5 kuvaa | Ikävästä julkisuudesta huolimatta maastohiihto elää suomalaisten keskuudessa voimakasta kukoistuskautta. Suosion salaisuutena ovat hyvät harrastusmahdollisuudet, monipuoliset suorituspaikat, lisääntynyt innostus omaehtoiseen liikkumiseen ja ennen kaikkea nykyaikaisen maastohiihdon vaivattomuus. |
| Erä | 1/2005 | Maastohiihtovälineet ja hiihtoasut | teksti ss. 52 – 57, 12 kuvaa | Viime talven viimeisille lumille onnistuimme haalimaan kokoon mukavan valikoiman maastohiihdon tämän kauden uutuusvälineitä niin perinteisen kuin vapaan hiihtoonkin. Välinekehitys on ollut huimaa sitten tervasuksien ja nahkamonojen aikojen. |
| Erä | 13/2004 | Kiepissä bivakissa | teksti ss. 70 – 75, 13 kuvaa | Vaellusvauhdin kasvaessa kovaksi tai ympäristön muuttuessa haasteelliseksi ei ole tarkoituksenmukaista kantaa telttaa mukanaan. Jossakin vaiheessa lepo on silti välttämätöntä tai suojaa tarvitaan hätätilanteen yllättäessä. Hyvälaatuinen bivakki antaa mahdollisuuden lepäämiseen taivasalla. |
| Erä | 6/2004 | Omassa rauhassa, omassa turvassa | teksti ss. 66 – 83, 26 kuvaa | Maastossa liikuttaessa ei läheskään aina voi turvautua lämpimissä kämpissä ja laavuilla yöpymiseen. Siksi pitkillä reissuilla kevyet ja pienikokoiset teltat, laavut tai rankiset ovat kaikkein toimivimpia majoitusratkaisuja. Myös vaativiin ympäristöihin suuntautuvilla päiväretkilläkin kannattaa varustautua hätäyöpymisiin. |
| Erä | 6/2004 | Laavulla on tunnelmaa | teksti ss. 86 – 91, 6 kuvaa | Avomajoitteet ovat kevyitä ja monipuolisia leiriytymisvälineitä metsän suojissa tapahtuviin eräyöpymisiin ja tulisteluihin. Kesähelteillä ilmavat rankiset tarjoavat myös rauhan hyttysiltä. |
| Erä | 4/2004 | Lumi, kaunis valkea vaara | teksti ss. 6 – 14, 13 kuvaa | Lumivalkoisena hohtava talven pumpulinen elementti vetää tenhovoimallaan puoleensa niitä, jotka kerran ovat saaneet nauttia sen suomasta autuudesta. Kuten kaikki kauneus, voi lumikin olla vastustamatonta, vaarallista ja tuhoisaa. |
| Erä | 4/2004 | ”Ensin luulin olevani kuollut” | teksti ss. 16 – 17, 1 kuva | Helmikuun 16. päivän iltana vuonna 2000 Sakari Hyytinen oli hienon laskun jälkeen kiipeämässä Konttaisen vaaran luoteisrinnettä Kuusamossa. Yllättäen lumipatja ikään kuin pomppasi irti ja noin 30 metriä hänen yläpuolelleen ilmaantui vauhdilla levenevä halkeama. |
| Erä | 4/2004 | Riskeihin pitää varautua | teksti ss. 18 – 20, 6 kuvaa | Jäätiköillä, vuoristoissa, tuntureilla, meren jäällä ja muualla ankarissa tai lumisissa talviolosuhteissa pahimpaan varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tietojen, taitojen ja kokemuksen lisäksi asianmukaiset varusteet ovat välttämättömiä miellyttävän ja turvallisen kokemuksen varmistamiseksi. |
| Erä | 4/2004 | Lumisondi voi pelastaa | teksti ss. 20 – 25, 8 kuvaa | Lumivyörypelastuksen kannalta sondeilla on aivan keskeinen merkitys. Niiden käyttö on ainoa mahdollisuus varmistaa lumeen hautautuneiden hiihtäjien täsmällinen sijainti ja pitää heidät elävien kirjoissa. |
| Erä | 4/2004 | Vyörylapio puree lumeen | teksti ss. 25 – 29, 8 kuvaa | Ilman vantteraa ja päättäväistä lapiota laiha sondi on vain onneton honkkeli. Ja ilman terävää sondia tyhmä lapio penkoo hädissään lunta ihan mistä sattuu. Lumivyörylapio ja lumitutkain eli sondi muodostavat erottamattoman parivaljakon, jossa vastakohdat täydentävät toisiaan. |
| Erä | 4/2004 | Suojasäkit, opasreput ja äärikamat | teksti ss. 30 – 34, 13 kuvaa | Alkujaan sotilaskäyttöön suunnitellut kevyet, monikäyttöiset sekä pieneen tilaan pakkattavat tuulen ja sateenpitävät nailoniset suojasäkit tekevät vauhdilla tuloaan myös vaativaan ympärivuotiseen retkeilyyn. |
| Erä | 2/2004 | Hankisääskenä umpihangessa | teksti s. 12, 1 kuva | Nousukarvat |
| Erä | 8/2003 | Rivakkaan menoon | teksti ss. 50 – 60, 33 kuvaa | Maastokenkien vertailussa pari vuotta sitten (Erä 7-2001) ei olisi uskonut, kuinka nopeasti kehitys voi kulkea eteenpäin. Uusia malleja on ilmaantunut markkinoille valtavasti ja niitä tarjotaan entistä tarkemmin rajattuun käyttöön. |
| Erä | 4/2003 | Karvat ojennukseen | teksti ss. 99 – 105, 12 kuvaa | Nousukarvat suksien pohjissa hiihtäjä kiipeää jyrkkääkin rinnettä kuin kärppä tunturiin. Kun laskeminen luonnonrinteissä on yleistynyt, kauppoihin on ilmaantunut eri pituisia, eri levyisiä, eri muotoisia, eri tavoin kiinnitettäviä ja eri värisiä nousukarvoja. Perehdyimme valikoimaan ja selvitimme, onko karvoihin katsomista. |
| Erä | 2/2003 | Sydäntalvella halki Koilliskairan | teksti ss. 62 – 66, 8 kuvaa | Paikalleen jähmettynyt kirpeä pakkasilma, täysikuinen taivas ja tähtikirkas erämaan yö luovat maalauksellisia vaikutelmia. Mieleenpainuvia ovat myös horisontin takana kajastavan auringon oranssinkeltainen kelmeä valo sekä syvän siniset hetket lyhyen valoisan tuokion molemmin puolin. Sydäntalven lumituiskussa n ällistyttävän hämärää ympäri vuorokauden. Siinäpä syitä lähteä kaamosvaellukselle. |
| Erä | 9/2002 | Hevoskyydillä tunturiin | teksti ss. 83 – 87, 6 kuvaa | Pienikokoisia islanninhevosia aliarvioidaan usein poneiksi, vaikka kysymys on sitkeistä, varmajalkaisista ja ennen kaikkea älykkäistä maastokulkuneuvoista. Ratsastaminen kinttupoluilla ja retkeilyreiteillä on monelle kokeneemmallekin kulkijalle tuiki tuntematon etenemismuoto. Viikko satulassa panee harkitsemaan omilla jaloilla kävelemisen mielekkyyttä. |
| Erä | 9/2002 | Ratsastus halki Islannin | teksti ss. 88 – 89, 2 kuvaa | Islannin halki ratsastaminen siintää monien seikkailijoiden ja intohimoisten ratsastusharrastajien toivomuslistojen kärkipäässä. Inkoolainen Eva Paloheimo toteutti elinikäisen haaveensa saatuaan 50-vuotislahjaksi matkan Islantiin ja nieli tippa silmässä tulivuorten tomua viikonpäivät. Reissu oli ikimuistoinen. |
| Erä | 3/2002 | Lämpimänä tauolla | teksti ss. 91 – 97, 13 kuvaa | Taukotakki on mainio asia! Näin voimme kiteyttää reilun vuoden päivät kestäneen taukotakkien ja -liivien vertailun kokemukset. Sellaista retkeä ei oikeastaan olekaan, etteikö jonkinlaista taukotakkia kannattaisi pakata mukaan. |
| Erä | 3/2002 | Järki päässä vai pää jäässä | teksti ss. 97 – 101, 11 kuvaa | Kehon tuottamasta lämmöstä jopa kaksi kolmasosaa haihtuu pääkopan kautta taivaan tuuliin. Hiuspohjan verisuonet eivät supistu lämpötilan laskiessa, joten asianmukainen päähine on tärkeä leudollakin säällä. Talven kovimmilla pakkasilla keskeistä on huolehtia myös silmien käyttökelpoisuudesta joka tilanteessa. |
| Erä | 12/2001 | Kun suuta kuivaa | teksti ss. 74 – 81, 17 kuvaa | Ihmiskehossa rullaa nestejäähdytteinen koneisto. Aineenvaihduntamme kuluttaa pari litraa vettä päivässä ja tarve kasvaa voimakkaasti ruumiillisen rasituksen lisääntyessä. Nykyaikaisten ulkoilulajien kehittyminen ja luontoliikunnan muuttuminen vauhdikkaaksi toiminnaksi ovat synnyttäneet aivan uuden markkinaraon. Poimimme juomankantojärjestelmien joukosta muutamia mielenkiintoisia esimerkkejä. |
| Erä | 8/2001 | Turvallisesti jäätikölle | teksti ss. 59 – 63, 7 kuvaa | Eurooppalainen outdoor -kulttuuri tekee vääjäämättä tuloaan Suomeen. Perinteiset lapinkävijätkin hakeutuvat entistä vaativampiin ympäristöihin vuorille ja jäätiköille. Vaan riittääkö osaaminen? Tarkastimme kotimaisten ”gurujen” neuvot ja osallistuimme ammattilaisen vetämälle jäätikkövaelluskurssille. |
| Erä | 7B/2001 | Ulos asfaltilta | teksti ss. 44 – 51, 14 kuvaa | Maantiellä juokseminen lenkkeilymielessä ei oikein motivoi vaellusten ja retkeilyn harrastajaa. Mutta minkäs teet, kun aina et reissuunkaan pääse ja kunnossakin pitäisi pysytellä. Yhtenä ratkaisuna arjenkurjuuteen ovat nykyaikaiset maastokengät ja hikilenkit lähimetsissä ja luontopoluilla. Siellä mekin ravasimme koko viime syksyn kuin hirvet. |
| Erä | 7B/2001 | Karhunkierros päivässä | teksti ss. 80 – 81, 3 kuvaa | Joskus mieltä kiehtoo testailla rajojaan älyttömillä asioilla. Kevytretkeilyn innoittamina halusimme kokeilla, kuinka mahtaisimme pärjäillä ylipitkällä päivätaipaleella. Koitoksemme näyttämöksi valitsimme Karhunkierroksen Kuusamossa. |
| Erä | 1/2001 | Ahkion vetäminen on tekniikkalaji | teksti ss. 42 – 50, 13 kuvaa | Suomessa lumi peittää maan puoleksi vuodeksi kerrallaan, joten on hieman hölmöä lopettaa retkeilyharrastus talven tuloon. Talviretkeilyssä tarvitaan tosin enemmän välttämättömiä varusteita ja lämpimiä vaatteita, mutta ahkiossa nekin kulkevat kevyesti, kun vain taidot osaa. |
| Erä | 7/2000 | Enon vesien viemänä | teksti ss. 49 – 52, 8 kuvaa | Lätäsenon laskeminen kiusaa monen pojan mielenrauhaa. Joillekin jokiretkeilyä harrastaville se on muuttunut melkein pakkomielteeksi – niin meillekin. |
| Erä | 7/2000 | Jääkiipeilijän varusteet | teksti ss. 59 – 62, 8 kuvaa | Erän numerossa 10-1999 käsittelimme jääkiipeilijän työkaluista hakut ja jääruuvit ja numerossa 3-2000 kenkiin kiinnitettävät jääkiipeilyraudat. Nyt ovat vuorossa muut lajissa tarvittavat varusteet ja vaatteet. |
| Erä | 3/2000 | Rautaista pitoa | teksti ss. 41 – 43, 6 kuvaa | Jääraudat ovat elintärkeitä perusvarusteita jää- ja vuorikiipeilyssä. Raudat jaloissaan kiipeilijä pysyy kiinni jäässä kuin kärpänen ikkunassa. Jäärautojen avulla voi kiivetä vaikka puuhun. |
| Erä | 2/2000 | Seikkailujen saagasaari | teksti ss. 38 – 45, 14 kuvaa | ”Hämmästyttävä Islanti” on islantilaisten iskulause omasta maastaan. Sen osuvuuden kyllä huomaa, sillä ulkoilmaihmiselle saarella on tarjolla lähes kaikkea. |
| Erä | 10/1999 | Jääkiipeilijän työkalut | teksti ss. 38 – 43, 8 kuvaa | Kiipeilylajien viime aikoina nauttima julkisuus on lisännyt ihmisten mielenkiintoa vuoria ja jäätiköitä kohtaan. Talvinen jääkiipeily muistuttaa vuorikiipeilyä, mutta sen harrastaminen on mahdollista myös tasaisessa Suomessa. Niinpä selvitimme, millaisia varusteita on saatavilla. |
| Erä | 10/1999 | Hakun varassa | teksti ss. 43 – 47, 10 kuvaa | Vuorikiipeilyn ensimmäinen perussääntö määrittelee, että jäähakku on kiipeilijän tärkein työkalu. Hakun kanssa saa puuhastella ilman jäärautoja, mutta ei koskaan toisinpäin. Hakut soveltuvat melkein mihin tahansa ehkä harjaamista lukuun ottamatta. |
| Erä | 4/1999 | Kajakilla Kilpisjärveltä Tornioon | teksti ss. 26 – 32, 9 kuvaa | Vuosikausia Arctic Canoe Race kokosi melojia ympäri maailmaa Suomen ja Ruotsin väliselle jokirajalle. Tapahtuman tulevaisuus on nyt vaakalaudalla, mutta maailman hienoimpiin kuuluva retkimelontareitti yhdellä Euroopan parhaista lohijoista on ja pysyy. Lähes 550 kilometriä myötävirtaan on unohtumaton elämys. |
| Erä | 4/1999 | Kotimainen telemark-side | teksti s. 124, 2 kuvaa | - |
| Erä | 4/1999 | Suksen ja lumikengän risteytys | teksti s. 125, 2 kuvaa | - |
| Erä | 11/1998 | Suksi kuuseen! | teksti ss. 42 – 48, 16 kuvaa | Hiihdon harrastajilla on varsinkin välinepuolella pinttyneitä käsityksiä ja omaa näkökulmaa peräänantamattomasti puolustettaessa unohdetaan toisenlaisten lähtökohtien olemassaolo. Katsoimme aiheelliseksi viheltää pelin poikki. Selvitimme millaiset hiihtovälineet soveltuvat parhaiten erilaisiin käyttöympäristöihin. |
| Erä | 2/1998 | Luonnon lumella | teksti ss. 22 – 26, 10 kuvaa | Tampattujen laskettelurinteiden tahkoamisen kyllästyttäessä on aika aloittaa hiihtäminen luonnollisissa lumiolosuhteissa. Mutta missä? Erä esittelee kolme haastavaa luonnonlumen hiihtoaluetta ja yhden muuten mielenkiintoisen hiihtoretkikohteen. |
| Erä | 11/1997 | Ilman lisähappea Mt. Everestille | teksti ss. 22 – 25 | Viime toukokuun 23. päivänä Veikka Gustafsson nousi maailman katolle ilman lisähappea. Maailman tavoitelluimman äärilaidan on ”omillaan” saavuttanut kaikkiaan vasta 61 vuorikiipeilijää. |
